tiistai 31. maaliskuuta 2020

Mikä asia tuottaa sinulle hyvää mieltä?


Kun elämä tuo eteen vaikeita asioita ja tilanteita kuten nyt tarvitaan voimavaroja. Voimia löytyy meistä jokaisesta itsestämme ja monista hyvää mieltä tuovista asioista ihan siinä meidän lähellämme ja arjessamme.

Kysyin Facebookissa A-kiltalaisilta: Mikä asia sinulle tuottaa hyvää mieltä? Ja kysymykseen sisältyi pientä, kevyttä aivojumppaa, kun hyvää mieltä tuottavan asian piti alkaa oman etunimen alkukirjaimella. − Sain loistavia vastauksia!

A-kiltalaisille hyvää mieltä tuottavat aurinko ja mansikat. Siis se, kun on valoa ja päivä pitenee. Ja kenellepä eivät mansikat (tai muut marjat) maistuisi? Hyvää mieltä tuottavat myös avuliaisuus, positiivisuus, suvaitsevaisuus, reippaus, ilo ja sympatia. Nämä kaikki näkyvät A-kiltatoiminnassa.

A-kiltalaiset auttavat toinen toistaan pyyteettömästi tietäen, että hyvä kyllä kiertää ja itsekin saa apua, kun sitä tarvitsee. A-kiltatoiminnassa ollaan mukana myönteisellä mielellä. Ikäviin asioihin ei jäädä vellomaan, vaan niistä puhutaan niin, että asioista voi ottaa opiksi ja suunta on eteenpäin. 

 Birgit ja Satu Kiuruvedellä A-Kiltojen Liitto ry:n Vertaisohjaajakoulutuksessa.


A-kiltatoiminnassa on opeteltu ja opetellaan erilaisuuden sietämistä. Muutaman vuoden takainen vuositeemamme oli ”Samanlaiset, erilaiset toipujat”. Meissä ihmisissä on enemmän samaa kuin eroja, kun oikein opitaan itseämme ja toisiamme katsomaan. Ja A-kiltatoimintaa toteutetaan ilon kautta! Huumori auttaa monessa ja monesti, ja se myös yhdistää.

Jos kohdalle osuu terveyttä, rakkautta ja suukkoja, saa iloita ja kokea hyvää mieltä ihanista asioista, joista mikään ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Kun kyseessä ovat päihdetoipujat ja heidän läheisensä, hyvää mieltä tuottavat tietenkin myös päihteetön elämä, toipuminen ja toipumiskokemuksen jakaminen eli yhdellä sanalla sanottuna A-kiltatoiminta.  

Myös toivo, tulevaisuus ja selviytyminen tuottavat hyvää mieltä A-kiltalaisille. Tähän haluan itsekin luottaa; toivoa on ja tulevaisuutta on, ja tästä selvitään kyllä.  Ja erikseen on mainittava Birgit, jolle hyvää mieltä tuottaa baby − maaliskuun lopulla syntynyt lapsenlapsi. Voiko ihanampaa ollakaan!

Ja oma sanani, se alkaa K:lla ja on kiitollisuus. Mikä on sinun sanasi?     

Teksti ja kuva:
Kirsi Mäki
järjestökoordinaattori
A-Kiltojen Liitto ry             

maanantai 2. maaliskuuta 2020

Naiseuden moninaisuus ja erilaiset roolit


Sukupuoleen ja sukupuolirooleihin liittyy erilaisia odotuksia. Jotkut näistä määrittelyistä ovat näkyviä ja tunnistettavia, jotkut enemmän piilossa. 

Mielikuvien kautta jäsennetään sitä, minkälaisia eri sukupuolta edustavien ajatellaan tai odotetaan olevan. Puhutaan kilteistä tytöistä ja rasavilleistä pojista. Pohditaan, minkälainen äidin tulisi olla, entä millainen on naisellinen nainen? 

Joskus rooliodotukset tai niihin liittyvät kuvitelmat ovat hyvin ahtaita tai poissulkevia. Työssä käyvä äiti ei voi olla hyvä äiti tai nainen ei voi olla väkivaltainen. Tämä ei tietenkään liity vain naisiin, yhtä lailla miehet kärsivät tästä. Rooliodotukset ohjaavat usein myös ammattilaisten suhtautumista eri sukupuolta edustaviin.

Mitä tiukemmin me samaistumme erilaisiin rooleihin, sitä ahdistavammaksi elämämme saattaa muuttua. Vaikka roolit mahdollistavat, ne myös rajaavat olemistamme. Voi kysyä, minkälaisia me oikeasti olemme, ilman mitään rooleja. Kuka minä olen? 


A-Kiltojen Liiton naisjaoston jäsen Maisa Aho nostaa esiin naisten käyttämän väkivallan, joka on hyvin vähän käsitelty aihe. Miksi he eivät ole näkyviä. Ovatko he kuin kiltit tytöt, näkymättömiä. Hävitämmekö me naisten ääripäät? Miksi? Onko naisilla lasikaton lisäksi myös katto, jonka läpi ei näe tai saa katsoa.

Onko naisena olemisen rooli niin ahdas, ettei se salli poikkeamia? Yhtä lailla kuin miehen roolin poikkeama voi olla esimerkiksi herkkyys ja haavoittuvuus? Voimmeko suhtautua ihmisiin ihmisinä, erilaisine piirteineen ilman, että tyypitämme tai roolitamme heitä jonkinlaiseen ahtaaseen muottiin? Muottiin, jonka tarjoama vertailukohta saa meidät tuntemaan riittämättömyyttä tai huonommuutta? Ja jonka mukaan pyrimme peittämään itsestämme ne kohdat, jotka kipeimmin tarvitsisivat parantamista ja paranemista. Ja sitä kautta edistäisi toipumista. 

Vain ottamalla asioita suoraan ja rohkeasti puheeksi, myös rooleihin liittyen, voimme auttaa toinen toisiamme. Ensimmäinen askel joka asiassa on asian tunnistaminen, tunnustaminen ja esille tulleista seikoista rohkeasti puhuminen, ilman täytesanoja tai -lauseita. Tärkeää on, että annamme äänen myös naisille, jotka päihteistä toipumisprosessin aikana käyvät läpi omaa aggressiotaan, häpeää sekä katumusta siitä, että ovat käyttäneet väkivaltaa läheisiään kohtaan. Kova nainen ei ole kova ja hyvä jätkä, vaan nainen omine naiseuteen ja äitiyteen liittyvine koukeroineen.

Ja nyt kun olemme asian sulun aukaisseet, pidetään se auki. Ilman rooleihin kangistumista ja turhia odotuksia. Annetaan kaikille tila toipua, jokaiselle oman tarpeen mukaan. A-Kiltojen Liiton Naisten voimavarapäivillä käsitellään aiheita, jotka edistävät ja tukevat naisten toipumista. Tänä vuonna teemana on Lupa uupua, lupa toipua – jokainen nainen on oman elämänsä sankaritar.



Teksti:
Maisa Aho
naisjaoston jäsen
A-Kiltojen Liitto ry

Anja Sauvolainen
järjestökoordinaattori
A-Kiltojen Liitto ry