maanantai 23. lokakuuta 2017

A-kiltatoimintaa ei tarvitse keksiä uudelleen


Puhelin pirauttaa tutut pakanalliset säkeet. Vaiennan ne vastaamalla vieraaseen numeroon. Nuori mies esittäytyy ja kertoo kuulleensa päihdehoidossa ollessaan A-kiltatoiminnasta. ”Meidän paikkakunnalla ei A-kiltaa oo, mutta sulta saa kuulemma neuvoja sellaisen perustamiseen.” A-killan perustamisen motiivina hänellä oli halu saada aikaan jotain hyödyllistä, ei vain itselle, vaan koko paikkakunnan toipumiskulttuurille. A-killat syntyvät paikalliseen tarpeeseen, toisensa löytävien ja yhteen liittyvien päihdetoipujien toimesta. Koska A-kiltojen perustajat ovat itse toiminnan kohderyhmää, ovat A-kiltojen perustamisen motiivit myös samoja, kuin tarpeet olla toiminnassa mukana.

Toiminnalle on tarvetta


Oulun A-kilta ry täytti tänä vuonna 50 vuotta. Juhlan yhteydessä muisteltiin A-killan syntyä. Perustamisen taustalla oli ollut muun muassa ajatus ”tuesta ilman ajanvarausta1”. Vuosikymmen myöhemmin alkoi Vantaalla askarruttaa, ”kuinka saada varmistettua orastava raittius hoidon jälkeen”? A-kiltatoiminta syntyi tarpeesta ”jatkaa omatoimisesti itsensä ja ongelmansa selvittelyä”. Pieksämäen A-kilta ry perustettiin vuonna 2005. Se on ensimmäinen A-kilta, jonka perustamisessa olen saanut työni puolesta olla mukana. A-kilta haluttiin perustaa, koska paikkakunnalla ei vertaistuellista toimintaa toipuville addikteille ollut. A-kiltalaiset kokoontuivat aluksi perjantai- ja lauantai-iltasin kello 18–21, koska ”päihteistä toipuvalle se on kriittinen aika. Sen jälkeen on jo voiton puolella, enää ei helposti tule houkutusta lähteä baariin2” tiesi toipuva perustajajäsen.




Tuon vuoden 2005 jälkeen olen seurannut varmasti liki kahdenkymmenen A-killan perustamista tai uudelleen käynnistymistä. Toiminnan uudelleen käynnistäminen viittaa siihen, että A-kiltojenkin toiminta toisinaan hiipuu, käynnistyäkseen ehkä myöhemmin uudelleen. Vaikka aloite ja tarve A-kiltatoimintaan lähtee toipujista, apuna toiminnan käynnistämisessä on usein paikallisia yhteistyötahoja ja päihdetyön ammattilaisia. Näin on ollut A-kiltatoiminnan alusta saakka. Viime kesänä käynnistettiin yhteisvoimin A-kiltatoiminta keskiselle Uudellemaalle. Yhteistyökumppanit tarjosivat käyttöön kokoustiloja ja apuaan niin tiedottamisessa, kuin järjestelyissäkin. A-kiltatoiminnan arvostus välittyi vahvasti ja toiminnan tarve alueella oli yhteisesti tunnistettu. Järvenpään A-kilta ry tarvittiin, ”koska toimettomuus kariuttaa raitistumisen, jos juomiselle ei löydy korvaavaa tekemistä3”.


Kaikki ponnistelut tai tarve A-kiltojen perustamiseksi tai toiminnan käynnistämiseksi eivät tietenkään johda uusiin A-kiltayhteisöihin. Mutta sinä nuori mies, joka kaipasit neuvoja A-killan perustamiseen, edistit A-kiltatoiminnan uudelleen käynnistymistä silloisella kotiseudullasi.


Toimintaympäristö muutoksessa – A-kiltatoiminta vastaa


Toimintaympäristö on muuttunut paljon sitten ensimmäisen A-killan perustamisen vuonna 1962. A-kiltatoimintaa ei tarvitse keksiä uudelleen, mutta toiminnan jatkuvuuden ja elinvoiman kannalta A-kiltatoimintaa täytyy kehittää muuttuneessa toimintaympäristössä. Käytettävissä olevien päihteiden moninaisuus, samoin kuin ongelmia kohdanneiden kirjo voi muodostua haasteeksi vertaisuuden muodostumiselle. Haaste on huomioitu ja A-killat ovat asettaneet tavoitteekseen tunnistaa päihdeongelmaisten, -toipujien ja heidän läheistensä moninaisuuden.

Toimintaympäristön haasteet A-kiltatoiminnalle konkretisoituvat päihdeongelmaisten hoito- ja toipumispolkujen muutoksesta. Yhä enemmän käytetään yksilöllisiä, avomuotoisia hoitopalveluita. Painopiste siirtyy erityispalveluista peruspalveluihin ja pitkäkestoista laitoskuntoutusta on tarjolla huomattavasti aikaisempaa vähemmän. Perinteinen polku hoitopaikkayhteisöistä A-kiltatoimintaan ei enää riitä tavoittamaan päihdetoipujia.

A-kiltatoiminnan tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on, kuinka A-kiltatoiminta ja sen mahdollisuus tavoittavat entistä pirstaleisemmasta toimintaympäristöstä tuttua moninaisemman joukon toipujia ja heidän läheisiään, jotka A-kiltatoimintaa tarvitsevat ja joita A-kiltatoiminta tarvitsee? Pysyykö toiminta monipuolisena niin, että tarjolla on edelleen vertaisuuteen perustuvaa apua ”ilman ajanvarausta” ja silloinkin kun on ”toipumisen kannalta kriittiset hetket”?


Teksti:
Noora Nieminen
järjestökoordinaattori
A-Kiltojen Liitto ry

A-killat ovat vuodesta 2015 lähtien osallistuneet yhteiseen tulevaisuustyöskentelyyn, jonka tuloksena A-Kiltojen Liitto ry:n kevätkokous 2017 vahvisti yksimielisesti kuuden A-kiltatoiminnan perusarvon päivitetyt sisällöt, A-kiltatoiminnan määritelmän sekä yhteisen vision vuodelle 2022. Tuotoksena syntyi A-kiltatoiminnan tulevaisuus -asiakirja. A-kiltatoiminnan tulevaisuus -prosessissa syntynyt aineisto on myös A-Kiltojen Liitto ry:n strategian (2018–2022) perusta.


1 Kaleva 1.7.2017
2 Pieksämäen Lehti 14.1.2005
3 Keski-Uusimaa 4.5.201
7