Sukupuoleen ja sukupuolirooleihin liittyy erilaisia odotuksia. Jotkut
näistä määrittelyistä ovat näkyviä ja tunnistettavia, jotkut enemmän piilossa.
Mielikuvien kautta jäsennetään sitä, minkälaisia eri sukupuolta
edustavien ajatellaan tai odotetaan olevan. Puhutaan kilteistä tytöistä ja
rasavilleistä pojista. Pohditaan, minkälainen äidin tulisi olla, entä millainen
on naisellinen nainen?
Joskus rooliodotukset tai niihin liittyvät kuvitelmat ovat hyvin ahtaita
tai poissulkevia. Työssä käyvä äiti ei voi olla hyvä äiti tai nainen ei voi
olla väkivaltainen. Tämä ei tietenkään liity vain naisiin, yhtä lailla miehet
kärsivät tästä. Rooliodotukset ohjaavat usein myös ammattilaisten suhtautumista
eri sukupuolta edustaviin.
Mitä tiukemmin me samaistumme erilaisiin rooleihin, sitä ahdistavammaksi
elämämme saattaa muuttua. Vaikka roolit mahdollistavat, ne myös rajaavat
olemistamme. Voi kysyä, minkälaisia me oikeasti olemme, ilman mitään rooleja.
Kuka minä olen?
A-Kiltojen Liiton naisjaoston jäsen Maisa Aho nostaa esiin naisten käyttämän väkivallan, joka on hyvin vähän käsitelty aihe. Miksi he eivät ole näkyviä. Ovatko he kuin kiltit tytöt, näkymättömiä.
Hävitämmekö me naisten ääripäät? Miksi? Onko naisilla lasikaton lisäksi myös
katto, jonka läpi ei näe tai saa katsoa.
Onko naisena olemisen rooli niin ahdas, ettei se salli poikkeamia? Yhtä
lailla kuin miehen roolin poikkeama voi olla esimerkiksi herkkyys ja
haavoittuvuus? Voimmeko suhtautua ihmisiin ihmisinä, erilaisine piirteineen
ilman, että tyypitämme tai roolitamme heitä jonkinlaiseen ahtaaseen muottiin?
Muottiin, jonka tarjoama vertailukohta saa meidät tuntemaan riittämättömyyttä
tai huonommuutta? Ja jonka mukaan pyrimme peittämään itsestämme ne kohdat,
jotka kipeimmin tarvitsisivat parantamista ja paranemista. Ja sitä kautta
edistäisi toipumista.
Vain ottamalla asioita suoraan ja
rohkeasti puheeksi, myös rooleihin liittyen, voimme auttaa toinen toisiamme. Ensimmäinen askel joka asiassa on asian
tunnistaminen, tunnustaminen ja esille tulleista seikoista rohkeasti puhuminen,
ilman täytesanoja tai -lauseita. Tärkeää on, että annamme äänen myös naisille, jotka päihteistä toipumisprosessin
aikana käyvät läpi omaa aggressiotaan, häpeää sekä katumusta siitä, että ovat
käyttäneet väkivaltaa läheisiään kohtaan. Kova nainen ei ole kova ja hyvä
jätkä, vaan nainen omine naiseuteen ja äitiyteen liittyvine koukeroineen.
Ja nyt kun olemme asian sulun aukaisseet, pidetään se auki.
Ilman rooleihin kangistumista ja turhia odotuksia. Annetaan kaikille tila
toipua, jokaiselle oman tarpeen mukaan. A-Kiltojen Liiton Naisten voimavarapäivillä käsitellään aiheita, jotka edistävät ja tukevat naisten toipumista. Tänä vuonna teemana on Lupa uupua, lupa toipua – jokainen nainen on oman elämänsä sankaritar.
Teksti:
Maisa Aho
naisjaoston jäsen
A-Kiltojen Liitto ry
Anja Sauvolainen
järjestökoordinaattori
A-Kiltojen Liitto ry
