Päihdeongelmasta toipumiseen on monta tietä, mutta helppoa tietä ei taida kuitenkaan olla olemassa. On ihmisiä, jotka hoidon avulla tai jopa ilman sitä, selättävät päihdeongelman ja toipuvat siitä yksin ilman yhteisöjen tukea. Monet kuitenkin tarvitsevat toipumiseen vertaistukiyhteisöä. Tukeva yhteisö voi löytyä keskustelevasta vertaisryhmästä tai vaikkapa A-killan toiminnallisesta vertaistukiyhteisöstä. Yhteisöllisen ja yksilöllisen päihdetoipumisen väliin jää toipumistapoja, jossa yhteisöllisen tuen määrä ja muoto vaihtelevat ja välillä toipuminen tapahtuu enemmän omaan persoonaan ja sen kehittämiseen keskittyen.
Millaisen toipumispolun yksilö on läpikäynyt, vaikuttaa
merkittävästi hänen kokemukseensa toipumisesta ja siitä syntyvään
kokemusasiantuntemukseen. Yksin toipuva ei käsittele omaa toipumistaan toisten
kanssa reflektoiden. Samalla häneltä jää kuulematta ja ymmärtämättä muiden
toipumiskokemukset ja niistä käyty keskustelu johtopäätöksineen – yhteinen
kokemuksellinen diskurssi.
Mikä on yhteinen kokemuksellinen diskurssi? A-killoissa
toipumisen merkittävä osa on yhteiset arvot, toiminnallisuus ja yhteinen toimintarakenne,
yhdistys. Nämä vahvistavat A-killan yhteisöllisyyttä ja ovat kiinteä osa sitä.
Näistä tekijöistä johtuen A-killoissa tapahtuvan toipumisen ytimeksi muodostuu
osallisuus yhteisöllisestä, A-kiltalaisesta toipumiskokemuksesta. A-kiltalainen
yhteisöllinen toipumiskokemus nousee osallisten tietoisuuteen, se tulee
yhteisesti jaetuksi ja omaksutuksi. Yhteisöllinen toipumiskokemus muuttaa ajan
myötä omakohtaisen kokemuksen osaksi yhteistä kokemusta – henkilökohtainen
selviytymistarina muuttuu välineelliseksi, toipumisen ja sen reunaehtojen
ymmärtämiseksi. Toipujayhteisö antaa siten erinomaisen "kokemusasiantuntijakoulutuksen”.
Yhteisöllinen toipumiskokemus on osa A-killan
toipumiskulttuuria, ehkä sen merkittävin osa. Yhteisöllinen toipumiskokemus
näkyy usein A-kiltalaisten toipumistarinoissa, joissa korostetaan A-killan
merkitystä osana henkilökohtaista toipumista. A-kiltalainen yhteisöllinen toipumiskokemus
ja siihen pohjautuva kokemusasiantuntemus on mielestämme ainutlaatuista ja
arvokasta – A-kiltatoiminnan kovaa ydintä.
Kokemusasiantuntijuus on noussut vahvasti esiin käsitteenä
ja toimintamuotona viime vuosina. Usein kokemusasiantuntijasta puhuttaessa ajatellaan
yksittäistä henkilöä, yksittäistä toipujaa/kuntoutujaa, jolla on omakohtainen
toipumiskokemus ja myös kokemusasiantuntijakoulutus. Harvemmin nousee esiin
ajatus kokemusasiantuntijasta, jolla on yhteisöllinen toipumiskokemus.
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on nostaa yhteisöllisen
kokemusasiantuntemuksen käsite laajemmin keskusteluun ja A-kiltatoiminnassa
käyttöönotettavaksi. Yhteisöllistä kokemusasiantuntemusta edustaa erinomaisesti
päihdetoipujien A-kiltayhteisö, jossa yhdistyy varsin heterogeeninen toipujien
joukko sekä myös heidän läheisiään. Raittiudet voivat olla päivistä vuosikymmeniin
ja toipumispolut kattavat liki kaikki mahdolliset hoitomuodot, läheisten tuki
mukaan lukien.
Voisiko A-kiltayhteisöjä ottaa vahvemmin mukaan palvelujen
suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa? Missä tilanteessa taas
yksityiset toipumiskokemukset ovat paremmin paikallaan ja ansaitsevat tulla
kuulluiksi? Kaikki kokemustieto
toipumisesta on tärkeää saada mukaan palvelujen suunnitteluun sekä myös aidosti
ja vakavasti huomioon otetuksi.
Teksti:
Ville Liimatainen Vesa
Vaittinen
toiminnanjohtaja toiminnanjohtaja
A-Kiltojen Liitto ry Tampereen
A-Kilta ry
