A-klinikkasäätiön ylilääkäri Pekka Salmela on sanonut: ”Tekeminen luo
enemmän itseluottamusta kuin puhuminen. Itsetunto kasvaa, olemisen tarkoitus
selkiytyy, mieliala nousee, sosiaaliset taidot lisääntyvät, kielteinen minäkuva
haalenee ja itseään koskevat negatiiviset ajatukset vähenevät.”[i]
Ehkä tämä kuvaa hyvin onnistuneen A-kiltatoiminnan positiivisia vaikutuksia.
A-killan tarkoituksena on tuoda päihteettömään päivään myös
toimintaa. Näin luvataan, ja tämä lupaus toteutuukin A-killoissa hyvin.
A-killoissa tiedetään kokemuksesta, että hyvällä toiminnalla on positiivisia
vaikutuksia toipumiseen. Suunnittelun ja toteutuksen tekevät yleensä itse
osallistujat eli A-kiltalaiset, jolloin toiminnasta tulee oman näköistä ja mielekästä.
Se tunne, että me tehdään ja tämä auttaa toisiakin, on eteenpäin kannattelevaa.
Samalla saa tuntea olevansa tärkeä osa tätä hyvää tekevää yhteisöä ja sen
tehtävää. A-killassa toipuja on toimija, eikä toiminnan kohde ja juuri näin sen
kuuluukin olla.
Arjessa mukana
A-kiltayhdistyksissä toiminnallisuus näkyy arjessa biljardin
ja kortin peluuna, tietovisailuina sekä yhteisinä hetkinä kahvinjuonnin ohessa.
Useassa A-killassa on erilaisia toiminnallisia ryhmiä muun muassa taideryhmä,
liikuntaryhmä, askarteluryhmä, puutyöryhmä, kokkiryhmä ja uinti- ja
avantoryhmä. Luontoretket ja -leirit ovat yleisiä toimintamuotoja A-killoissa[ii].
On laavuretkiä, kalastusta ja yhteisiä toisten A-kiltojen kanssa järjestettyjä
leirejä. Kaikessa toiminnassa kuitenkin on vertaisuus ja yhteisöllisyys läsnä. Uskalletaan
lähteä, kun on vertaisia mukana.
Tänä vuonna A-Kiltojen Liitto ry on mukana neljässä Metsähallituksen
koordinoimassa Luonnon päivän -tapahtumassa. Ensimmäisenä talvisena luonnon päivänä
4.2. A-killat olivat mukana järjestämässä omia tapahtumia ja FC A-kilta
(A-Kiltojen Liitto ry:n joukkue, jossa A-kiltalaisia ympäri Suomen) ihan konkreettisesti sukelsi talveen hankipallon MM-kisoissa Ukkohallassa. Hankipalloa pelataan
järven jäällä jalkapallolla, ja joinakin talvina lisähaasteen tuo puolimetriä
lunta ja paukkupakkaset. Itse kaksi kertaa mukana olleena voin sanoa, että
tuolla arkimurheet unohtuvat joksikin aikaa. Seuraavan kerran FC A-kilta nähdään tositoimissa heinäkuussa Suopotkupallon MM-kilpailuissa. Sitä ennen on kaksi toiminnallista Luonnon päivää 20.5. ja 17.6.
Toiminnallisuus nousi myös vahvasti esiin A-kiltojen
erityispiirteenä MIPA-tutkimuksessa verrattuna muihin yhdistyksiin. Toiminnallista
vertaisuutta on A-killoissa vastausten mukaan 81,6 %, kun muissa tutkimuksen
päihdeyhdistyksissä sitä oli 33,3 % sekä tutkimuksen mielenterveysyhdistyksissä
46,5 %. Vastanneista A-kiltalaisista 77 % kertoi harrastus- ja
virkistystoiminnalla olevan suuri merkitys toiminnassa. Yhtenä syynä A-kiltaan
tulemiseen 47 % vastanneista mainitsee mielekkään tekemisen. Selkeästi
ensimmäisen sijan nappaa omaan päihteiden käyttöön liittyvät syyt (N =62 %).
 |
| A-kiltatoiminnassa erilaiset ulkopelit kuuluvat kesään. |
Toimintajaosto innostaa ja ideoi
A-Kiltojen Liitto ry:n hallituksen vuonna 2015 perustama toimintajaosto haluaa vahvistaa A-kiltojen toiminnallisuutta entisestään. Ensimmäistä kertaa viime vuonna järjestetty Sporttivartti oli menestys ja siihen osallistui 373
A-kiltalaista. Haasteen aikana A-kiltalaiset keräsivät 49 697 viidentoista minuutin liikuntasuoritusta. Hyvää kannattaa
jatkaa. Sporttivartti toteutetaan tänä vuonna huhti–toukokuun aikana. Tuntuu, että nyt on hyvä
pöhinä A-killoissa ja tätä ollaan odotettu innolla, mahtavaa! On hyvä huomioida, että tarkoitus on haastaa myös – ja nimenomaan – sitä vähemmän
liikkuvaa mukaan ja tarjota kaikille mahdollisuuksia osallistumiseen. LIIKUNTAHAASTE
2017 Sporttivartilla on oma ryhmä Facebookissa, kannattaa käydä liittymässä –
jakakaa tarinoita ja kuvia. Sporttivartti tuo liikkumista päihteettömään
päivään.
Teksti:
Mikko Putaja
järjestökoordinaattori
toimintajaoston sihteeri
toimintajaoston sihteeri
A-Kiltojen Liitto ry
